a personal blog

Miten Bitcoin liittyy rauhaan?

Ystäviä ja ystävien ystäviä kutittaa takaraivossa ja suorastaan ällistyttää, kun väitän miten Bitcoin työkaluna avittaa rauhaa. Eikä siinä vielä kaikki: Bitcoin on pohjimmiltaan rauhallinen keksintö, joka muovaa rahainfrastruktuuria eettisemmäksi ja oikeudenmukaisemmaksi. Ensinnäkin mielenosoittajat voivat vastaanottaa lahjoituksia bitcoinissa, jolloin heidän ei tarvitse pelätä, että heidän rahavirta suljetaan ja väkivallaton liike menettää impulssin. Myös valtiot voivat hyötyä tästä piirteestä erityisissä tilanteissa. Toiseksi valtiot eivät pysty luoda lisää bitcoineja tyhjästä kuin velkaa, jolloin Bitcoinia on vaikeampi aseellistaa jatkuviin sotaretkiin.

Tarina alkaa ensimmäisen kerran vuodesta 2011, kun Yhdysvaltain hallinto katkaisee Wikileaksin rahoituskanavat. Rahavirta tyrehtyi ja järjestön toiminta uhkasi pysähtyä. Wikileaks muun muassa paljasti ilmiantajien vuotamia asiakirjoja jenkkien sotarikoksista ja korruptiosta. Selviytyäkseen sensuurista ja jatkaakseen työtään Wikileaks kehotti tukijoitaan lahjoittamaan bitcoineja. Käytännössä Bitcoin muodostui heidän ainoaksi keinokseen turvata toimintansa jatkuvuus.

Vastaava kehityskulku nähtiin idässä vuonna 2016 venäläisen oppositioliike Korruptionvastaisen säätiön (FBK) kohdalla. Edesmenneen Aleksei Navalnyin johtama järjestö julkaisi laajoja aineistoja paljastaen maan poliittisen eliitin ja valtaapitävien kytköksiä korruptioon. Täten viranomaiset sotkivat toimistotilat, pidätettivät työntekijöitä ja jäädyttivät pankkitilejä. Kuristuksen tarkoituksena oli lamauttaa toiminta ja estää paljastusten jatkuminen. Näin FBK turvautui Bitcoiniin, jonka avulla se kykeni jatkamaan toimintaansa sensuurista huolimatta.

Neljä vuotta myöhemmin toisella puolen maailmaa, nigerialaiset nuoret täyttivät kadut vastustaakseen poliisin harjoittamaa väkivaltaa ja vaatiakseen järjestelmällisiä uudistuksia. Liikkeen tueksi noussut Feministinen koalitio organisoi mielenosoittajille välttämättömiä resursseja kuten ruokaa, lääkkeitä ja oikeusapua. Noin kaksi viikkoa protestien alkamisen jälkeen Nigerian hallinto jäädytti koalition pankkitilit ilman ennakkovaroitusta tai oikeuden päätöstä, pyrkien katkaisemaan liikkeen taloudellisen selkärangan. Reaktiona tähän mielenosoittajat siirtyivät välittömästi vastaanottamaan bitcoinlahjoituksia. Vuoden loppuun mennessä bitcoinlahjoituksia oli kerätty noin 60 miljoonan nairan edestä, mikä mahdollisti liikkeen jatkumisen valtiollisesta painostuksesta huolimatta.

Samankaltainen asetelma toistui Kanadassa Freedom Convoy -liikkeen yhteydessä. Kun Covid-19-rajoitukset ja rokotepakot tulivat voimaan 2022, mielenosoitus puhkesi ja keräsi tuhansia osallistujia ja satoja ajoneuvoja, jotka eri puolilta maata kulkeneina kokoontuivat Ottawaan. Aluksi liike rahoitti toimintaansa joukkorahoitusalustojen kautta, mutta demokraattisen maan hallitus vetosi poikkeuslainsäädäntöön, joka mahdollisti pankkitilien jäädyttämisen ilman oikeuden päätöstä. Samaten tämän seurauksena protestiliike siirtyi samantien bitcoinlahjoitusten varaan. Valitettavasti bitcoinlahjoitukset eivät auttaneet kanadalaisia mielenosoittajia, sillä he eivät käyttäneet bitcoinia omatoimisesti ja teknisesti oikein, vaan tukeutuivat kolmansiin osapuoliin, jotka pystyivät jäädyttämään varat.

Nämä tarinat monien muiden lomassa kertovat kuinka Bitcoin auttaa vastarintaliikkeitä jatkamaan toimintaansa, jotta kanssakansalaiset voivat elää paremmissa olosuhteissa. Valitettavasti vastassa on väistämätön vastustus ja skeptismi Bitcoinia kohtaan yleisesti. Ihmisten mielissä on näet pitkään juurtuneita näkemyksiä Bitcoinista jonain kapitalistien viimeisimpänä rahakapistuksena, joka kuolee kuin kaikki muutkin pyramidihuijaukset. Tämän seurauksena ihmiset eivät ymmärrä mitä Bitcoin perimmältä edustaa. Totisesti meidän täytyy näet aloittaa lopputeksteistä, jotta pääsemme juonesta jyvälle.

Ensin täytyy rikkoa muutamia myyttejä ja olettamuksia Bitcoinista. Ensimmäinen yleinen ajatus on, että “Bitcoin on rikollisten rahaa”. Siis pornotuottajien, rahanpesijöiden, terroristien, hakkereiden, huumediilerien ja lapsihyväksikäyttäjien rahaa. Ehkä se oli. Ehkä niin on vieläkin. Mutta Bitcoinin käyttäjäkunta on levinnyt niin huimasti, että ei voida enää sanoa, että kyseessä olisi huijareiden huijausrahaa. Nämä ovat vanhoja tarinoita, jotka eivät kestä nykyistä päivänvaloa vaikka Suomessa onkin kylmä talvi ja pimeyden tunteja riittää.

Valitettavasti Bitcoin mielletään edellämainittuun moraaliseen saastaan, jonka takia ymmärrys ei läpäise pintaa syvemmälle. Bitcoinia syytetään kaikesta ihmispahuudesta, joten näköyhteys rauhaan on mahdotonta. Ja silti bitcoinia havittelevat ja omistavat nyt kaikki puolen hehtaarin metsän ystävät. Demografia on yksinkertaisesti kaikenkattava, vaikkakin vinoutuma tällä hetkellä suosii valkoisia, varakkaita miehiä, jotka ymmärtävät teknologiasta. Sekin on muuttuva ajan saatossa. Käytännössä Bitcoinin käyttö on avointa kaikille.

Toinen harhaluulo on, että Bitcoin tuhoaa luontoa. Tämä on vanha tarina ja uusi todellisuus ei täsmää tätä. Nykyään Bitcoinin vuosikulutus peilaa Ruotsin vuosittaisia lukemia. Hetkinen, eikö tämä ole sitä energiantuhlausta ja luonnonkatoa?! voisi joku kysyä. Toden totta, vielä muutama vuosi sitten bitcoinlouhijat kuluttivat hävyttömän paljon kiinalaista ja kazakstanilaista fossiiliperäistä energiaa kannatellakseen hajautettua rahaverkkoa ja verkon turvallisuutta. Mutta nyt ne hanat ovat onneksi lyöty kiinni.

Näyttö on toisenlainen tänään. Tutkija Daniel Battenin Bitcoin Energy and Emissions Tracker ilmentää, että puolet Bitcoinverkon energiakäytöstä on uusiutuvaa energiaa. On vielä paljon matkaa, jotta verkko käyttäisi täysin puhdasta energiaa.

Bitcoin ylipäätänsä kuluttaa energiaa, koska ainoastaan työllä voi luoda jotain arvokasta, merkityksellistä ja kestävää. Käyhän se järkeen fysiikan tunneiltakin, että ilmaisia lounaita ei ole olemassa. Lyhyesti toki sangen laimeasti voimme sanoa, että Bitcoinin energiankulutus ei ole oikku vaan ominaisuus. Nimittäin energiankulutus muodostuu eräänlaisten rehellisten kapitalistien toimesta, jotka turvaavat ja ylläpitävät Bitcoinverkon olemassaoloa pelaamalla verkon sääntöjen mukaisesti. He saavat palkkioksi bitcoineja ja jäävät voitolle. Heitä kutsutaan myös “louhijoiksi”. Tämä on taloudellisesti kannattavaa vain jos energiakustannukset ja muut menot ovat alempia, kuin Bitcoinin markkina-arvon. Siksi monet louhijat muuttavat uusiutuvan energian perässä, koska se on kasvamissa määrin halvempaa kuin kaasu tai hiili.

Itse asiassa bitcoinlouhijat voivat parhaassa tapauksessa edistää vihreää siirtymää. Sillä uusiutuvan energian luonne on ongelmallinen: energian tuotto vaihtelee ajoittaisesti auringon sijainnin ja pilvien määrän, tuulen voimakkuuden ja veden virtauksen mukaan, kun taas kulutus on tasaista tietyin väliajoin, kuten aamulla ja iltapäivällä eikä yöllä. Energiaverkot eivät kestä tällaista vaihtelua, vaikka energiaa riittäisi kullekin. Tämän seurauksena verkko suljetaan yön ajaksi kun energiaa ei kuluteta tai muutoin kun kysynnän pula uhkaa sähköverkon tasapainoa. Yhtälö konkretisoituu arjessa ilmeisemmäksi, kun ajoitamme saunan ja uunin käytön heiluvan sähkönhinnan vuoksi. Näin bitcoinlouhijat voivat tasapainoittaa sähköverkkoja ja hintoja sulkematta voimaloita ja laitteita.

On hyvä hahmottaa, että rauha liittyy vahvasti ekologiseen hyvinvointiin. Vehreä luontoäiti vaikuttaa meidän hyvinvointiin jo pelkästään alhaisten kortisolitasojen kautta ja avartavan mielenmaiseman värittämänä. Olemme tulleet luonnosta ja sinne päädymme. Tuhottu luonto nähdään yhteydessä pahaan niin symbolien, tarinoiden, uskontojen, kuin tieteellisten tutkimusten kautta. Bitcoin ei tuhoa luontoa kiihdyttämällä ilmastonmuutosta, vaan on mukana vihreässä siirtymässä joustavana sähkönostajana.

Sen sijaan kiiltävien jalometallien ja -kivien eettisyys on kolonialistisen ja väkivaltaisten tarkoitusperien maalaama. Sikäli jos otamme tarkoituksenmukaisesti kapeakatseisen lähestymisen, niin Bitcoinverkon ylläpito on luultavasti eettisempää, kuin kiiltävien metallien ja jalokivien kaivaminen maasta, olettaen että miellämme kullan ja timantit ainoastaan arvonsäilyttäjiksi. Onhan niillä monia muitakin käyttökohteita, mutta tämä lienee suurin funktio. Näillä kivillä on historiallisesti ollut kolonialistisia ja militaristisia tarkoitusperiä luonnon tuhoamisesta puhumattakaan. Bitcoinverkon fyysinen infrastruktuuri on ulkoapäin harmaan tylsä varastorakennus, ja sitä voi “louhia” kuka vain, mistä vain.

Kolmanneksi, olemme oman ja lähipiirin napojen vangitsemia. Siis emme ehkä tule ymmärtäneeksi laajempaa kuvaa siitä, miten erilainen arki joillain toisilla ihmisillä on, jotka asuvat maailman toisella puolen vaikkapa Argentiinassa. Ehkä olemme kuulleet joitain tarinoita uutisista, mutta ei sen enempää. Tosiasiassa ihmiset elävät niin erilaista elämää kuin me täällä Pohjoismaassa. Toisaalta emme me suomalaisetkaan ole välttyneet globalisaation vaikutuksilta. Tästä huolimatta, suhteellisesti sanoen suomalaiset kuulemma nauttivat paremmasta elämänlaadusta ja onnellisuudesta kuin muu maailma, ainakin eräiden mittareiden mukaan. Meidän tarvitsee harvemmin katsoa kauemmas.

Faktahan on se, että noin kaksi kolmasosaa eli yli viisi miljardia ihmistä elää autoritäärisen vallan alla. Pahimmassa tapauksessa se myös tarkoittaa surullisesti sitä, että heidän rahalla ei ole arvoa kuin vain vessapaperina tai takan sytyttäjänä. Tätä on vaikea ymmärtää, koska emme elä heidän elämää hetki hetkeltä. Tätä empatiaa on myös vaikeampi jakaa maailmassa missä militarismi ja nationalismi räyhäävät. Autoritäärisen vallan alla saattaa piillä negatiivinen rauha sodasta ja konfliktista, mutta positiivinen rauha puuttuu kokonaan: nimittäin ihmisoikeuksien kunnioitus ja oikeudenmukaisuus.

Tähän asti näemme miten vanhat tarinat muokkaavat meidän mieltämme tuomitsevaksi. Itseasiassa olen tehnyt tutkimuksen, missä selvitin mihin sävyyn Yle kirjoittaa Bitcoinista. Vastaus on kielteisesti. Yllättyneet parijonoon. Tämä ei ole yhden mediatalon vika, mutta kokonaisuudessaan laajempi ilmiö. Tämän ilmiön seuraksena harvat ovat kirjoittaneet miten Bitcoin liittyy rauhaan. Onko siis yllättävää, että Bitcoin nähdään rahaa palvovien paholaisten luonnonhävitys kapistuksena?

Nyt pääsemme jutun juureen. Suomalaisina emme ymmärrä Bitcoinia kuin vain riskisijoituksena ja arvailuna sen hinnan muodostuksesta tulevaisuudessa. Lienee sovinistisen hyvinvointivaltiomallin malliesimerkki miten paljon voimme leikkiä rahalla. Mutta kuten mainitsin, monet muut ihmiset eivät ole yhtä etuoikeutettuja. Hirmuvallan arkipäivässä sensurointi ei ole tavatonta.

Aiemmin mainituista tarinoissa löytyy selkeä kuvio. Ensin mielenosoittajat leimataan kätyreinä ja sitten väijytään kunnes avataan tutkinta ilman varsinaista rikosta. Monet ovet sulkeutuvat yksi kerrallaan ja pankkitilit jäädytetään tykkänään. Harmillisesti ihmisoikeuspuolustajien elämän vaikeudet eivät lopu vielä siihen. Sen jälkeen heitä vangitaan ja sakotetaan toistuvasti. Rutiininomaiset uhkaukset, pahoinpitely ja kidutukset voivat pahimmassa tapauksessa ajaa ihmisen maanpakoon tai kuolemaan.

Tällaisessa ennalta arvaamattomassa ympäristössä Bitcoin mahdollistaa sensuroimatonta rahanvälitystä. Se saattaa olla elintärkeää. Turvallisuudentunnetta ja sisäistä rauhaa tuo kun tietää, että rahaa löytyy pahan päivän varalle. Rahanpuute on yksi suurimmista ahdistuksen luojista niin työttömälle kuin ihmisoikeusaktivistille. Bitcoin lupaa rahaa, jota ei voi jäädyttää, takavarikoida, tai estää, kunhan käyttäjä tietää miten omistaa ja säilyttää käyttöoikeudet omiin bitcoineihin. Se on helppoa, mutta se vaatii hieman opettelua. Esimerkiksi kanadalaiset rekkamielenosoittajat eivät opetelleet Bitcoinin käyttöä kunnolla. He säilyttivät bitcoineja kolmansien osapuolien huostassa, jonka takia heidän bitcoinit pystyttiin takavarikoimaan.

Oikein käytettynä Bitcoin on avointa kaikille, eikä sen käyttö edellytä todisteita iästä, kansallisuudesta tai muusta taustasta. Sen erityinen viehätys piilee siinä, että käyttäjän tarvitsee vain muistaa kaksitoista sanaa toimien eräänlaisena salaisena “aarrearkun avaimena” joka täytyy säilyttää visusti piilossa. Tämän avaimen avulla pääsee käsiksi omiin bitcoineihin, ja niiden hallinta on täysin avaimen haltijan käsissä. Kukaan muu ei voi estää hänen bitcoinien käyttöä.

Pro gradu -tutkielmassa näytin mitkä väkivallattomat kansalaisjärjestöt ovat käyttäneet bitcoinia. Tutkimukseni mielenkiintoisin seikka ei ollut niinkään heidän tarinansa, vaan miten nopeasti Bitcoinin käyttöönotto eteni. Toisinsanoen, bitcoinlahjoitukset alkoivat heti kun edellämainitut amerikkalaiset, kanadalaiset, venäläiset ja nigerialaiset viranomaiset yrittivät hiljentää kansalaisjärjestöt sulkemalla rahavirtauksen.

Taloudellisessa sensuurissa on kiehtovaa myös se, miten se ei pelkästään loukkaa yksittäisiä ihmisiä ja ryhmiä, vaan myös valtioita. Tämä on vähän nurinkurista ottaen huomioon, että valtion hallinnot ovat juuri ne, jotka sensuroivat vastenmielisiä vastakulttuurin edustajia eli nykyajan hippejä tai rekkakuskeja. Näet valtiot käyvät keskenään sotaa anarkistisella hiekkalaatikolla missä ei ole sääntöjä. Tätä ikuista konfliktia kutsutaan kansainvälistensuhteiden realismiteoriaksi.

Tässä valtapelissä rahalla on eri tarkoitus. Yleensä rahalla voi ostaa ja myydä, mutta heille se on pikemminkin vallan instrumentti millä voi kiristää toisia maita. Kun vasalli on riippuvainen hallitsijan rahapolitiikasta, niin alamainen voi kokea ahdistusta “kuninkaan” mahdollisesta jäädytyksestä, takavarikoinnista, pakotteista, ja erinäisten maksukanavien sulkemisesta. Raha on ikään kuin “aseellistettu”, jotta valtiot voivat harjoittaa kulissien takana “taloudellista sodankäyntiä”.

Kansainvälisessä politiikassa taloudellinen sensuuri kuten sanktiot ovat ensimmäinen työkalu mitä valtiot helposti käyttävät. Sanktiot eivät itsessään sisällä väkivaltaa, vaikkakin seuraukset voivat olla rajuja viattomille ihmisille pidemmällä aikavälillä. Kun Irak 90-luvulla suljettiin kokonaan ulos markkinoista, viattomia lapsia kuoli tarpeettomasti. Mutta onhan se parempi, että Venäjä päätyy pakotelistaan kuin että me päädymme rintamalle. Sitä on vaikea kiistää. Sanktiot ovat kinkkinen puheenaihe.

Suomi otti euron vapaaehtoisesti käyttöön ja olemme nauttineet sen tuomasta yksinkertaisuudesta ja helppoudesta. Olemme riippuvaisia Frankfurtin päätöksistä, johon ainoastaan perussuomalaiset ovat heränneet kyseenalaistamaan. Ja silti Eurooppa on kuitenkin kokonaisuudessaan riippuvainen jenkkidollarista, niin hyvässä että pahassa. Hiljattain eurooppalaiset ovat myös kyseenalaistaneet riippuvuussuhteitaan Yhdysvaltoihin monella eri saralla. Kyse on varmuuden- ja vakaudentunteesta, jota Yhdysvallat nykyisellä hallintokokonaisuudellaan uhkaa. Eurooppalaiset etsivät vaihtoehtoja, mutta Bitcoin tuskin luo varmuutta eurooppalaisten mielissä vielä juuri minään.

Tästä huolimatta Bitcoin on teknisesti vaihtoehto niille valtioille, jotka on pahimmassa tapauksessa syrjäytetty muiden joukosta. Sellaiselle eristykselle lienee hyvät poliittiset syynsä, esimerkiksi yhteisten kansainvälisten sääntöjen rikkominen. Teoriassa voisi käydä niinkin, että jokin valtio omatoimisesti “rikkoo” kansainvälisiä sääntöjä kokien ne epäoikeudenmukaiseksi ja epäreiluksi. Tai jopa niin, että maata ei eristetä tarkoituksellisesti, vaan jokin suurvalta kuten Yhdysvallat eristää itse itsensä, jolloin muut joutuvat pelaamaan samalla tavalla. Kyseinen dynamiikka toimii samalla tavalla kuin kasvava asevarustelu: se on itseään vahvistava kehä, johon muut reagoivat samalla mitalla, silmä silmästä strategialla. Tällaiset tilanteet ja ajatukset ovat aivan mahdollisia.

Viimeisenä esimerkkinä Bitcoinin rauhaarakentavasta luonteesta haluan mainita miten bitcoineja on vain 21 miljoonaa kappaletta. Siksi sitä mielletään “digitaaliseen kultaan”. Sen enempää niitä ei ole eikä tule. Nimittäin koodiin on näin kirjoitettu ja sillä sipuli. Koodi ei ole muuttunut 16 vuoteen. Monet altruistiset bitcoinintoilijat ja voittoa tavoittelevat bitcoinlouhijat eivät hyväksyisi näin perustavanlaatuista muutosta koodiin. Se on hajautetun järjestelmän yhteisymmärryksen lumoutta maallikon silmissä. Käytännössä muutokseen vaaditaan enemmistön ääni, ja silloinkaan “uusi Bitcoin” ei ole takaus että valtaosa ihmisistä uskoo ja käyttää sitä. Tämän takia monet muut kryptovaluutat eivät ole onnistuneet arvolupauksissaan, koska ihmiset eivät usko niihin. Raha onkin loppujen lopuksi ihmisten välistä uskoa, että sillä jollain on arvoa.

Nykypäivän raha muistuttaa Kalevalan Sampoa mikä lupaa loputtomat rikkaudet omistajalleen. Keskuspankkiirit taikovat rahaa tyhjästä, jonka seurauksena sillä on arvoa vain lyhytnäköiseen ja nopeaan kulutukseen. Historiallisesti valtiot eivät pysty vastustamaan kiusausta lisäämään lisää rahaa kunakin vallalla olevan poliittisen puolueen alla. Varsinkin jos raha menee sotatarkoituksiin. Esimerkiksi, Rooman imperiumi käytti kultarahaa oman sotilaskoneiston pyörittämiseen. Kuten Bitcoin, kultakin on niukkaa ja se on hyvä arvonsäilyttäjä. Mutta silti roomalaiset onnistuivat vähentämään kullan määrää kolikoissa, jotta heidän sotakoneisto jaksoi päristä hieman kauemmin. Sen seurauksena roomalaisten kultakolikoiden arvo ja ostovoima luhistui vuosikymmenien myötä. Sama tulee käymään euroille ja dollareille ja muille monopolirahoille. Bitcoinille se on mahdotonta. Tässä mielessä Bitcoin edistää rauhaa ja tasapainoa, kun voimme luottaa sen muuttumattomiin “rahapoliittisiin” sääntöihin.

Kuten nykyinen rahapolitiikka, joka ennustamattomin tavoin nöyrtyy poliittisen paineen alla, niin myös eurooppalaisten demokratian pilarit voivat murentua samaisen paineen alla. Siksi on tärkeää, että meillä on työkaluja tukea demokraattisia arvoja varsinkin aikana milloin käteinen häviää ja digitaalisen rahan kontrolli yleistyy. Tässä mielessä Bitcoin toimii rakenteellisena vastavoimana valtiovallan ylikäytölle: sen ennalta määrätty rahamäärä ja hajautettu luonne rajoittavat inflaatiota, valvontaa ja pakottamista. Tämä muistuttaa Acemoglun ja Robinsonin teoksessa Kapea käytävä kuvattua “Punainen kuningatar” tasapainoa, jossa valtion ja kansalaisten välinen jännite estää kumpaakaan saamasta liikaa valtaa.

Toden totta Euroopan keskuspankki lanseeraa pian oman käteisen vastineen nimeltä “digitaali euro” keskuspankkirahansa, ja ne ani harvat, jotka ovat nostaneet sormea leimataan foliohattu salaliittoteoreetikoiksi. Digieuro saattaa nimittäin helpottaa keskitettyjen instituutioiden valtaa, koska se on keskuspankin liikkellepantu raha, eikä hajautetun rahaverkon missä kuuluu avaimen haltijalle. Loppukädessä kaikki digitaaliset maksutavat, oli se siten “digieuro” tai Bitcoin, voidaan periaatteessa alistaa valvonnalle ja hallinnalle. Jo nyt olemassaolevat eurooppalaiset lainsäädännöt pakottavat toimijoita tunnistamaan kuka omistaa bitcoineja ja minne ne liikkuvat hetki hetkeltä. Ratkaisevaa ei ole niinkään se, kuka tai mikä rahan luo, vaan millaiset oikeudelliset suojat ja institutionaaliset jarrut ja vastapainot estävät vallan väärinkäytön.

Tästä näkökulmasta kysymys jakautuu kahteen suuntaan. Joko teknologiaan on sisäänrakennettu ominaisuuksia, joiden ulottumattomiin instituutiot eivät helposti pääse, kuten lain silmissä pannaan julistetussa Monerossa, tai teknologia on itsessään neutraalimpi, mutta sen päälle rakennetaan oikeudellinen kehys, kuten Bitcoinin kohdalla. Kyse on pitkälti omaisuusoikeuksista ja lainsäädännöstä eikä pelkästään rahasta.

Olemme mukana leikissä, jossa rakennamme lakeja ja rakenteita, joiden tehtävänä on estää vallan väärinkäyttö. Luottamus syntyy näistä rakenteista, ei yksittäisestä rahamuodosta. Suurten kriisien, massiivisen rahan painamisen ja siitä seuraavien ongelmien myötä valtioiden rooli kuitenkin kasvaa jatkuvasti. Tämä tarkoittaa usein vähemmän yksityisyyttä, enemmän sensuuria sekä sosiaalisia seurauksia, jotka ulottuvat perheisiin ja omiin käyttäytymismalleihin. Tässä ympäristössä Bitcoin näyttäytyy monille paitsi taloudellisena vaihtoehtona myös keinona puolustaa henkilökohtaista vapautta. Se jos mitä on sisäistä rauhaa.

Tiivistettynä Bitcoin liittyy positiiviseen ja negatiiviseen rauhaan monellakin tapaa. Ensinnäkin rauhanrakentajat voivat vastaanottaa lahjoituksia bitcoineina puolustaakseen ihmisoikeuksia epävakaissa ympäristöissä, missä taloudellinen sensuuri on odotettua. Sensuroimattomat lahjoitukset ympäri maailmaa on suuri apu. Valtiot itsessään voivat teoriassa nyt suojautua paremmin taloudellisen sensuurin alla. Bitcoin on niin tavallisille pulliaisille kuin pienille valtioille. Toiseksi Bitcoin ei taivu poliittisen paineen alla, joten bitcoineja ei voi maagisesti luoda taikurinhatusta palvellakseen väkivaltaisen hallinnon sotaretkiä. Bitcoin antaa sisäistä rauhaa ja mielen tasapainoa, kun tietää että raha ei menetä arvoa ja sitä ei voi sensuroida. Ei enää.


Discover more from Ville

Subscribe to get the latest posts sent to your email.

Leave a comment